Olen ajatellut etten jaksa tehdä mitään tiettyyn aihepiiriin keskittyvää blogia, koska kirjoitukseni ovat yleensä aika laidasta laitaan aihe alueeltaan vaihtelevia. Blogissani kerron mutkista, ja ilon aiheista mitä muutosta ulkomaille ensimmäistä kertaa koituukaan.

Kyllä! Olen muuttamassa ulkomaille, ja olen samaan aikaan aivan mielettömän iloinen, mutta myös välillä mieleni sopukoihin sujahtaa mietteitä ongelmista joita tulen kohtaamaan. Ja niitä on varmasti paljon, mutta luotan että niitä ilon aiheita on paljon paljon enemmän ja pyrin kirjoittamaan niitä tänne niin ahkeraan kun jaksan. Haluan että tämä blogi säilyy kirjoituksineen minulle muistona tulevasta muutosta vielä pitkään, ja tietysti olisi ihanaa jos jollekkin näistä kirjoituksistani olisi apua.
Syy? Poikaystäväni on valokuvaaja, ja on etsinyt jo pitkään koulua mihin haluaisi mennä jatkamaan opiskelujaan, hänen perheensä asuu Hollannissa, ja oli löytänyt yhden hienon koulun sieltä. Jonkin aikaa asian muhittua oli suuntana koulun haastattelu Hollannissa, joka meni erittäin hyvin ja kappas kummaa nyt olemme muuttamassa sinne syksyllä.
Aluksi mietin paljon että uskallanko ottaa riskiä ja lähteä ulkomaille, ja jättää perhettä ja ystäviä. Nyt olen kuitenkin aivan varma siitä että haluan eikä minulla ole mitään menetettävää sen suhteen. Olen itse lähdössä hakemaan töitä ensin kolmeksi kuukaudeksi ja katsotaan miten se onnnistuu. Ensiksi olen aivan valmis ottamaan ihan minkä työn vain, koska muutamme avokkini vanhempien luo niin ei tarvitse huolehtia että millä saisimme vuokran maksettua.

Tämä tuntuu aivan mahtavalta mahdollisuudelta, joka ei varmasti enään toistu meidän kohdallamme. Iloinen olen myös siitä että olemme jo varanneet liput, ja lentoyhtiö on vahvistanut että lemmikeillämmekin on nyt paikat koneessa ( matkustajien penkkien alla mutta kuitenkin :D ). Meillä on siis kissa, ja lemmikki siili. Molemmat lentävät ensimmäistä kertaa elämässään, ja siitä tulee varmasti jännittävä päivä. Vaikkakin minä jännitän varmaan enemmän niiden puolesta, ja varsinkin Pinni siilimme jolla on matkapahoinvointia jo pelkästään auto matkoilla. Kisumme puolesta olen erittäin onnellinen, koska se saa niin paljon ihmisiä ympärilleen ja 2 koira ystävää ja 2 kissa kamua. Ja vaikka kaikki eläimet eivät toimeen keskenään tulisikaan tiedän että Kisu on kyllä onnensa kukkuloilla suuresta seuran määrästä!
Inhoan Kelan kanssa tappelua. Tai lähinnä niitä neuvojia siellä toimipisteessä jotka eivät koskaan tiedä mistään mitään ( anteeksi nyt vain ). Mutta olen aivan varma että joudun vielä Kelan kanssa vääntämään kättä ennen muuttoa. Joudun/saan olla työttömänä viimeisen kuukauden, ja keskittyä vain kirpputorin paikani siistimiseen. Olemme myymässä mahdollisimman paljon tavaraa pois huuto.netissä ja elokuussa sitten kirpparilla. Toivon että tavarat pääsevät kiertoon koska kuitenkaan emme tee niillä mitään seuraavaan 3 vuoteen.

Aijon myös opiskella jossain välissä kun olen saanut säästettyä rahaa kasaan. Haaveeni on saada rahat kasaan maskeerauskouluun, ja jatkaa siitä eteenpäin. Olen ihan hulluna meikkaukseen vaikka en vielä mitään ihmeellisiä taitoja omaa niin olen aivan varma että se on se juttu mitä haluan tehdä. Varmuuden sitten mitä sen lisäksi haluan tehdä selviää varmaan vasta myöhemmin. Onko se sitten stailaus vai hiuksiin tai kroppaan keskittyvää.
Nyt pitää alkaa laskemaan työtunteja että työnantaja on laskenut ne oikein. Että pääsen asioissa sitten vähän eteenpäin. Yksi harmituksen aiheeni on kamerani. Ihana vaaleanpunainen rakkauteni on korjauksessa, jos sitä edes saa korjattua! Täytyy toivoa, ja ei saa pitää enään minkäänlaisia pulloja laukussa joista saattaa tulla nestättä laukku täyteen. Tällä viikolla toivottavasti selviää tarvitseeko minun ostaa uusi kamera :/ Toisaalta nyt olisi hyvä väli ostaa joku ihana pinkki kamera :)
Jos joku ulkomailla asuva tätä sattuu lukemaan niin ohjeita ja vinkkejä saa antaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti